Marianne Kiskola: Sisäinen ilmastonmuutos – kunnia-asia

Philotimo on kreikankielinen sana, jonka harva tuntee. Sana tulee kreikan sanoista "philos", joka tarkoittaa ystävää, ja "timi", joka tarkoittaa kunniaa. Eli nopeasti käännettynä sanan voisi ajatella merkitsevän kunnian ystävää. Sitä se onkin, mutta myös paljon enemmän. Jos sinua kutsutaan philotimos-ihmiseksi, voit pitää sitä suurimpana kohdallesi osuvana kunnianosoituksena. Silloin sinun katsotaan olevan yhteisösi arvokkaimpia jäseniä.

Jos organisaatio tai yhteisö haluaa olla lyömätön, sen tulisi panostaa siihen, että kaikki sen jäsenet vähintäänkin pyrkivät philotimosta kohti. Mutta mikä on tämä supervoima?

Pyhittäjä Paisios Athosvuorelainen on kuvannut philotimon merkityksen osuvasti; "syvälle sydämeen juurtunut tietoisuus, joka motivoi ihmisen tekemään hyvää. Philotimos-ihminen on lähimmäinen, joka ajattelee ja toteuttaa innokkaasti hyviä asioita."

Tuhansia vuosia kreikkalaiset pitivät kulttuurinsa elinvoimaisena ja yhteisönsä vahvana tukeutuen philotimoon. Suomalainen kulttuurimme on nuorempi, mutta jotain samaa siinä on. Meillekin on kunnia-asia, että maamme on itsenäinen ja väkevä. Samalla patrioottisella tarmolla meidän tulisi suhtautua yrityksiimme ja organisaatioihin, joissa työskentelemme – oli tehtävämme siinä mikä tahansa.

Jos elät philotimon mukaan, pyrit hyvään. Tiedät sydämessäsi, mikä on oikein ja mikä on väärin. Olet ylpeä sekä itsestäsi, perheestäsi, yhteisöstäsi, maastasi ja siitä, että teet ”oikeita asioita”. Arvostat työtäsi ja askareitasi. Et pidä elämässäsi olevia ihmisiä tai asioita itsestäänselvyyksinä, vaan ne ovat sinulle kunnia-asia ja teet kaikkesi edustaaksesi heitä arvokkaasti.

Kunnia. Siinäpä sana, jota harvoin kuulee yritysten kick off-päivissä tai osakeantipuheissa. Pitäisikö kuulua enemmän?

Ennen kuin voimme puhua enemmän kunniasta, meidän on tarkasteltava, mitä se sisältää. Vuonna 1682 painetuissa Kaarle XI:n sota-artikloissa määriteltiin kunniallisuuden adjektiivit - eli hyveet - seuraavasti:

Tavoiteltavat hyveet, jotka pitävät kunnian polulla

Jumalan pelko
Kunnollisuus
Kuuliaisuus
Lujuus
Miehuullisuus
Rohkeus
Siveellisyys
Tottelevaisuus
Uhrautuvaisuus
Uskollisuus
Velvollisuudentuntoisuus
Ymmärtäväisyys

Tämä sotureita koskeva kunniakoodi oli tae sille, että sotilas ei tehnyt kunniaa pelkästään itselleen, vaan armeijalleen ja esivallalle. Eli työkavereilleen ja esihenkilölleen.

Jos kunnian polun määritelmän päivittäisi, olisi siinä tärkeänä tieviittana kiitollisuus.

Ajatellaanpa hetki, miten voittamaton olisi yritys, jossa jokainen työntekijä olisi ylpeä tullessaan joka aamu töihin ja kiitollinen saadessaan olla jäseniä juuri tässä ainutlaatuisessa, kunniallisessa työyhteisössä? Jokainen voitto olisi sekä henkilökohtainen että yrityksen voitto.

Kaukaa haettua? Ei suinkaan. Vilkaisu jalkapallo-otteluihin kertoo kaiken olennaisen. Ne joukkueet voittavat, joissa pelaajat muistavat, ketä edustavat: ylpeydellä seuraansa, joukkuetovereitaan, valmentajaansa, maatansa. Vasta viimeisenä itseään. Jos pyyteettömyys unohtuu, vaihtopenkki muistuttaa asiasta. Mutta sinnehän ei joudu, jos pelaa Philotimon pelisääntöjen mukaan.

Kirjoittaja:
Marianne Kiskola

‍

Marianne Kiskola on Frontline Forumin sivuilla vieraileva blogisti, joka kirjoittaa kielentutkijan ja toisen kotimaansa Kreikan näkövinkkelistä ”sisäisestä ilmastonmuutoksesta”. Marianne on kielen tutkija, elokuvakäsikirjoittaja ja tietokirjailija, jolla on 11 julkaistua kirjaa, sekä toimittaja, jolla on vahva viestintä- ja johtamistausta. Tällä hetkellä Marianne tekee kirjoittamisen väitöskirjaa Jyväskylän yliopistolle kohtaamisen kielestä, josta hän käy luennoimassa ja valmentamassa.  

Marianne on tehnyt vuosia suunnitelmallista, tuloksekasta ja pitkäjänteistä maine- ja viestintätyötä yhteiskunnallisesti merkittäville tahoille. Hän on havainnut, että menestyksen salaisuus on yksinkertainen: sisäisen ja ulkoisen puheen on oltava yhtä. Ajatusten, sanojen ja tekojen on oltava linjassa. Kun tämä linja on kirkastettu, on helppo loistaa.