.svg){kind=logo}
Työyhteisöt kestävän tulevaisuuden rakentajina
Mitä jos ympäristön kannalta kestävämpää arkea voitaisiin rakentaa siellä, missä iso osa aikuisväestöstä viettää suuren osan arkipäiväänsä: töissä? TILKE-projektimme ytimessä on ollut tutkia ja edistää työyhteisön kollektiivista, ammatti- ja hierarkiarajat ylittävää toimijuutta erityisesti ilmastonmuutoksen hallinnassa ja ilmiöön sopeutumisessa. Toimijuudella tarkoitamme tulevaisuuteen suuntaavaa otetta ja kykyä tehdä tarkoituksenmukaisia muutoksia nykyisiin käytänteisiin.
Marianne Kiskola: Sisäinen ilmastonmuutos – Sokrateen suodattimet
Jos Kreikassa joku ei halua jatkaa pahansuopaa keskustelua kolmannesta osapuolesta, hän sanoo; ”Πού να ξέρω εγω?”. Vahvistaakseen sanomaansa, hän nostaa molemmat kädet torjuvasti eteen ja ylös. Lauseen voi kääntää sanatarkasti ”Mistä minä voin tietää?”, mutta joka tarkoittaa oikeastaan; ”Ei ole minun asiani sanoa.” Se tarkoittaa keskustelukaverille samaa kuin ”Turhaa jatkaa asian vatvomista, emme voi tietää asian laitaa varmaksi tai toisten ihmisten ajatuksia”. Asia on täten loppuun käsitelty ja myrkyllinen keskustelu on yhteisestä koodista lopetettu. Koodin opetti Sokrates aikoinaan.
Kulutusyhteiskunta: Elämä täynnä valintoja
Elämme kulutusyhteiskunnassa, jossa kaikki haluamamme on saatavilla puhelimen kosketuksella. Meillä on vapaus valita ostamamme tuotteet, ja jos emme ole tyytyväisiä valintaamme, voimme aina valita uudelleen.
Marianne Kiskola: Sisäinen ilmastonmuutos – Dialogi
Organisaation voima piilee dialogin taidossa. Jos johtaja osaa puhua alaisilleen siten, että kaikkien silmät ovat samalla tasolla, luodaan sellaista veto- ja pitovoimaa, että työpaikkahakemuksia ei tarvitse kovin usein julkaista. Viisas johtaja myös vaatii työyhteisöltään kunnioittavan dialogin osaamista.
Marianne Kiskola: Sisäinen ilmastonmuutos – innovaatio
”Idea on tosi, jos se saa aikaan toimintaa”, on joku viisas joskus sanonut. Iso menestys rakentuu vain ja ainoastaan hyvän, kristallinkirkkaan idean ympärille. Jos haluaa menestyksen jatkuvan, on pysyttävä liikkeessä ja uusissa ideoissa kiinni.
Onko CCU Suomelle hopealuoti?
Suomen teollisuudella on merkittävä liiketoimintamahdollisuus hiilidioksidista valmistetuille tuotteille, todetaan tuoreessa VTT:n raportissa. Hiilidioksidia hyödyntäen voidaan valmistaa mm. polttoaineita, muoveja, kemikaaleja ja rakennustuotteita, joilla voidaan korvata fossiilisista raaka-aineista valmistettuja tuotteita.
Tuottavuutta ja innovaatioita työpaikkademokratialla
Pieni hakukoneharjoitus osoittaa, että työpaikkademokratia on Suomessa vielä suhteellisen tuore käsite. Muutamat tunnetut brändit, kuten Supercell ja Vincit, ovat kuitenkin hyödyntäneet demokraattisia käytänteitä aktiivisesti organisaationsa menestyksen tukipilarina.
"As and Os" -menetelmä: Salainen aseesi työpaikan vastuullisuuden vahvistamiseen
Johtajuudessa harvat periaatteet ovat yhtä merkittäviä kuin vastuullisuus. Se on perusta, jolle luottamus, selkeys ja valtuuttaminen rakentuvat. Vastuullisuus ei ole pelkästään sormella osoittelua, kun jokin menee pieleen; se on vastuun ottamista teoistamme ja käyttäytymisestämme sekä yksilöinä että kollektiivisesti.
Miksi yhteisöön kuuluminen on niin tärkeää?
Yhteisö tulee sanasta "common" (yhteinen), joka kuvaa jotain, mikä sitoo ihmisiä ryhmänä yhteen – paikkaan, jossa he kaikki asuvat, tai jakavat yhteisiä sosiaalisia tai kulttuurisia ominaisuuksia. Tämä ensimmäinen yhteinen tekijä ulottuu fyysistä läheisyyttä pidemmälle ja johtaa yhteiseen identiteettiin, arvoihin ja kollektiiviseen vastuuntuntoon. Yhteisöt voivat olla suuria tai pieniä, tiiviistä naapurustoista monimutkaisiin yhteiskuntiin. Ne voivat kestää ajallisesti hyvin pitkään tai olla lyhytaikaisia.
Marianne Kiskola: Sisäinen ilmastonmuutos – kunnia-asia
Philotimo on kreikankielinen sana, jonka harva tuntee. Sana tulee kreikan sanoista "philos", joka tarkoittaa ystävää, ja "timi", joka tarkoittaa kunniaa. Eli nopeasti käännettynä sanan voisi ajatella merkitsevän kunnian ystävää. Sitä se onkin, mutta myös paljon enemmän. Jos sinua kutsutaan philotimos-ihmiseksi, voit pitää sitä suurimpana kohdallesi osuvana kunnianosoituksena. Silloin sinun katsotaan olevan yhteisösi arvokkaimpia jäseniä.
Uusi EU-sääntely voi lisätä metsänomistajan hallintotaakkaa ja vähentää talouskäytössä olevaa metsäalaa
Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen ja siihen sopeutuminen sekä luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttäminen ja elvyttäminen ovat äärimmäisen tärkeitä tavoitteita. Molempia silmällä pitäen EU-maita velvoittavat kansainväliset sitoumukset. Nämä tavoitteet olivat korkealla vuosien 2019–2024 komission ja parlamentin asialistalla.
Paikallinen ilmastojohtajuus on paljolti myös yhteistyön johtamista
Kaupungeilla ja kunnilla on käsissään ilmastonkestävän arjen puitteet: asuminen, liikkuminen, palveluverkot ja muu arjen infra. Jo 90 prosenttia suomalaisista asuu kunnassa, jolla on ilmastotavoite. Yleisin ilmastotavoite kunnissa on Kuntaliiton viime vuoden selvityksen mukaan 80 % päästövähennys vuoteen 2030 mennessä.
Vedestä virtaa ja vetovoimaa
Mikä on sinun suhteesi veteen? Tähän kysymykseen on helppo lähes kenen tahansa suomalaisen vastata. Lähes jokaisen mielessä kysymys herättänee joukon muistoja ja haaveita: mökkijärvistä ja saunoista, purjeveneen irtautumisesta laiturista, tunturipurojen virvoittavista vesistä. Ylisukupolvisista kalastusreissuista ja lasten riemunkiljahduksista kesän ensimmäisellä uintiretkellä. Veden saatavuus, läheisyys ja mahdollisuus virkistyä sen äärellä ovat meille niin itsestään selviä asioita, että olisi vaikeaa kuvitella kokonaista kesää – tai elämää - ilman niitä. Vedet ovat osa jokaisen perheen ja suvun tarinaa.
Marianne Kiskola: Sisäinen ilmastonmuutos – kulttuurikäsikirja
Platon totesi aikoinaan, että puhe on sielujen johdattamista sanojen avulla. Kreikassa tunnetaan edelleen ajatus sanojen voimasta sieluun. Kun kreikkalainen haluaa toiselle hyvää, hän puhuttelee tätä käyttämällä kauneimpia tuntemiaan sanoja. Hän sanoo lasta tai nuorta nukeksi tai kukaksi, ystävät ovat rakkaita, miehet poikasia ja naiset rouvasia. Heille ei lähetetä terveisiä, vaan suukkosia.
Ilmastoviisaat kunnat: Johtaminen ja yhteistyö tulevaisuuden rakentamiseksi
Olen ollut jo vuosia päätoimessani johtaja, johtamisen kehittäjä ja yrittäjä, ja olen edelleen osa-aikaisesti myös LUT-yliopiston professori. Tässä roolissa ja yhteistyössä aiemman työnantajani Pellervon taloustutkimuksen ekonomistien kanssa olen saanut olla viime vuodet osa Maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaa TUIMA-hanketta.
Vihreä siirtymä haastaa työmarkkinat
Blogiteksti perustuu PTT:n ja MDI:n yhdessä Valtioneuvoston kanslialle tuottamaan raporttiin Vihreän siirtymän vaikutukset työmarkkinoille ja ammattirakenteeseen. Vihreällä siirtymällä tarkoitetaan siirtymää pois fossiilisten energialähteiden luomasta kasvusta kohti vihreitä ratkaisuja ja niihin nojaavaa kasvua. Suomessa valtiovarainministeriö määrittelee, että vihreä siirtymä tukee talouden rakennemuutosta ja hiilineutraalin hyvinvointiyhteiskunnan rakentamista.
Marianne Kiskola: Sisäinen ilmastonmuutos – kriisi
Kreikassa ajatellaan, että sana ei ole vain sana. Jotta voimme ymmärtää, mitä sanomme, meidän tulee tuntea sana. Sanat eivät ole koskaan sattumaa, ne sisältävät aina eletyn todellisuuden - viisauden. Sana avataan ja katsotaan, mistä (useimmiten antiikin aikakauden) sanoista se muodostuu. Kun seuraamme sanan mukanaan kantamaa ohjeistusta, löydämme sen historiallisen kerrostuman ja tarinan – ja siten viisauden toimia oikein. Arkeologiset kaivaukset kannattavat, niin kaupunkien kuin sanojenkin osalta. Pääsemme suhteuttamaan nykyhetken lyhytnäköisyyttä tuhansien vuosien tietoisuuteen.
Yritysjohtajat demokratian puolustajina - oletko mukana?
Demokratia on tällä hetkellä vaikeimpien haasteiden edessä sen jälkeen, kun "kansan hallitus, kansan toimesta, kansan puolesta" esiteltiin vaihtoehtona kuninkaille ja itsevaltiaille. Autoritaariset liikkeet nostavat voimakkaasti päätään, emmekä voi pitää itsestään selvänä, että demokratia voittaa länsimaissa käynnissä olevan taistelun. Siksi on tärkeää, että jokainen meistä tekee oman osansa demokratian puolustamiseksi sekä yksilöinä että yhteisöinä.
Ilmastoahdistus näkyy työssä, ei vain arjessa
“Kun aloitin Euroopan suurimman Shopify-agencyn, Woolmanin vastuullisuusjohtajana puhkuin intoa joka kumpusi mahdollisuuksien tuntemuksesta, toivosta. Ajattelin - wau mitkä mahdollisuudet meillä on muuttaa koko verkkokaupan toimialaa yhdessä alan huippujen kanssa. Törmäsinkin tunteisiin joihin en ollut varautunut. Nimittäin ahdistukseen: asiantuntijat kokivat, että mitään ei ole tehtävissä. Peli on menetetty vastuullisuuden osalta.”
Työntekijät mukaan ilmastotoimiin
Ilmastotekoja tarvitaan, jotta maapallo säilyy elinkelpoisena tuleville sukupolville. Yritysten toiminnan muutos on keskeinen osa kestävyysmurrosta. Yhä useampi yritys toteuttaakin ilmastotekoja esimerkiksi tuotteiden hiilijalanjälkeä tai -kädenjälkeään mittaroimalla ja sitä pienentämällä. Vähemmän on tarkasteltu sitä, miten ilmastoteot läpäisevät koko organisaation. Mikä on työntekijöiden mahdollisuus vaikuttaa ja olla mukana toteuttamassa organisaation ilmastotekoja?
Mitä on ilmastoyrittäjyys?
Yrittäjyystutkimuksen taustan omaavana ajattelen ilmastoyrittäjyyttä ennen kaikkea prosessina, jossa yrittäjät visioivat maapalloa vähemmän rasittavan tulevaisuuden, tekevät tarvittavat päätökset ja laittavat tuulemaan. Ilmastoyrittäjät ovat siis yhteiskunnan ja talouden muutosagentteja, jotka pyrkivät luomaan innovatiivisia ja kestäviä ratkaisuja ilmastonmuutoksen haasteisiin.
