.svg){kind=logo}
Mitä jos ympäristön kannalta kestävämpää arkea voitaisiin rakentaa siellä, missä iso osa aikuisväestöstä viettää suuren osan arkipäiväänsä: töissä? TILKE-projektimme ytimessä on ollut tutkia ja edistää työyhteisön kollektiivista, ammatti- ja hierarkiarajat ylittävää toimijuutta erityisesti ilmastonmuutoksen hallinnassa ja ilmiöön sopeutumisessa. Toimijuudella tarkoitamme tulevaisuuteen suuntaavaa otetta ja kykyä tehdä tarkoituksenmukaisia muutoksia nykyisiin käytänteisiin.
Ehkä hieman yllättävää, että työelämä itse asiassa jäi pitkään sivuun ilmastokeskusteluista. Siinä missä kehittämiskirjallisuus perinteisesti painottaa paikallisyhteisöjen mukaan ottamista, keskittyi ilmastonmuutosta koskeva tutkimus ja julkinen keskustelu pääasiassa yhteiskunnallisen päätöksenteon tai yksittäisen kuluttajan näkökulmiin. Työpaikkoja ja erimuotoisia työyhteisöjä voi kuitenkin pitää eräänlaisina paikallisyhteisöinä, joiden mukaan saaminen ilmastotyöhön on keskeistä.
Rajat ylittävää yhteistyötä
TILKE-projektiin osallistuneet työyhteisöt tulevat keskenään hyvin erilaisilta toimialoilta; mukana on pelastuslaitoksen yksikkö, perusopetuksen oppilaitos ja tekstiili- ja pesulapalveluita tarjoava yritys. Keskeinen tavoite organisaatioissa järjestämissämme työpajaprosesseissa on ollut tukea työyhteisöjä ylittämään totuttuja toimijuuden rajoja.
On ollut innostavaa ideoida yhdessä konkreettisia tekoja, joilla työyhteisön arki muuttuu kestävämpään suuntaan. Usein kehittämispajaan koottu moniammatillinen porukka ei ole aiemmin pitänyt minkäänlaisia yhteisiä palavereja (esim. koululla opetushenkilöstö, ravitsemuksen ja puhtaanapidon ammattilaiset). Välttämättä alussa ei myöskään ole ollut selkeää kuvaa siitä, mihin kehittäminen halutaan kohdistaa. Ilmastonmuutos ja halu tehdä jotakin ympäristön hyväksi kuitenkin yhdistävät ihmisiä yli ammatti- ja tehtävänkuvarajojen.
Kokeilut haastoivat pohtimaan työarkea uusiksi
Työyhteisöt päätyivät erityyppisiin kehittämiskokeiluihin. Koulun väki uudisti ruokailukäytänteitä siten, että kasvisruokavaihtoehto olisi aiempaa helpommin tarjolla oppilaille ja hävikin torjunnasta tehtiin yhteinen asia. Lisäksi satsattiin aiempaa täsmällisempään jätteiden lajitteluun. Pelastusalalla ideoitiin muun muassa, miten työnjakoa uudistamalla palotarkastustehtävissä selvitään vähemmillä ajokilometreillä, mikä mahdollistaa myös sähköautojen käytön. Vedenkäyttö herätti paljon keskustelua – aina ajokaluston huoltoon ja pesuun käytetystä vedestä siihen, mistä raakavesi sammutusta varten olisi jatkossa järkevintä ottaa. Tekstiilihuollon yrityksessä kokeiltiin säännöllisesti toistuvaa vihreän viikon konseptia, jossa nostetaan viikon ajan esille ajankohtaisia, työyhteisöä koskevia vihreitä teemoja. Lisäksi työpaikan lämpöolot herättivät pohtimaan kokeiluita, joilla voitaisiin tukea työntekijöiden hyvinvointia ja jaksamista erilaisten äärisäiden lisääntyessä nyt ja tulevaisuudessa.
Kuten edellä kuvattu osoittaa, kokeilut olivat keskenään hyvin erilaajuisia, minkä vuoksi niiden toteutus ja käyttöönotto myös vaativat eri määrin aikaa ja resursseja. Muutoksen tekeminen ei myöskään koskaan suju kitkatta. Kehittämistä tehdään kaiken muun työn ohessa ja muutospaineita tulee oman yhteisön ulkopuoleltakin: esimerkiksi pelastusalaa haastoi projektin aikana hyvinvointialueuudistus. Joskus taas totutut hierarkiarajat ja työyhteisön ulkopuolelle ulottuvat päätöksentekoväylät hidastavat yksinkertaiseltakin vaikuttavien uudistusten käyttöönottoa. Esimerkiksi kasvisruoan saaminen ruokailulinjaston alkuun vaati koulun ja ravitsemuspalvelujen tiivistä yhteistyötä: Ruoanjakelu on kuntatasolla keskitettyä toimintaa ja prosessit astioiden ja kuljetuskärryjen kokoa myöten viimeisen päälle viilattuja. Ei ollutkaan yksinkertaista siirtää kasvispullia lihapullien eteen ruokalalinjastolla!
Pienin muutoksin kestävämpään arkeen
Miksi siis käyttää aikaa äkkiseltään nyhjäämiseltä vaikuttaviin asioihin kuten kasvisruoan sijoitteluun? Koska pienistä puroista muodostuu suuria virtoja. Koulun työyhteisöä puhutti myös, miten lapset söisivät enemmän vihanneksia ja salaattia. Opetushenkilöstö ja keittiön ammattilaiset keskustelivat, missä muodossa salaattien tulisi olla, jotta ne ovat houkuttelevia lapsille: sekoittamatta, erillisinä komponentteina. Emme tarkkaan tiedä, mikä ja kuka vaikutti mihinkin vai sattumallako oli osuutensa asiassa, mutta hiljattain Ylen uutisissa kerrottiin kyseisessä kunnassa siirrytyn toimittamaan salaatit erillisinä komponentteina kaikille kouluille. Yhteistyökoulussamme kasvisruoan maistelu oli lisääntynyt, ja salaatinsyönti kasvanut jopa puolella. Ei mikään pieni muutos, etenkin kun iso osa syöjistä on tulevaisuuden aikuisia, jotka omilla päätöksillään vaikuttavat niin ammattilaisina kuin kuluttajina.
Kaikki kehittämiskokeilut ovat itsessään askeleita kohti kestävämpää arkea osallistuneilla työpaikoilla. Eri alojen edustajat onnistuivat yhdistämään ammatillisia osaamisiaan hyödyllisellä tavalla. Elämme kuitenkin alalla kuin alalla keskellä viheliäisten, globaalien ongelmien vyyhtiä. Kukaan ei pysty varmuudella sanomaan, mikä ratkaisu kestää aikaa ja missä asioissa käytäntöjä pitää kyetä muuttamaan hyvinkin nopealla syklillä. Tällöin on ensiarvoisen tärkeää kasvattaa ammatillisia ja hierarkiarajoja pelkäämätöntä yhteisöllistä oppimiskykyä sekä halua kokeilla uusia toimintatapoja. Tärkein TILKE-projektin tulos näkyykin mielestäni siinä, miten työyhteisöt ovat jälkikäteen kuvanneet haluavansa vaikuttaa asioihin jatkossakin sekä haastaa myös yhteistyökumppaneita tai päättäjiä mukaan uudistuksiin. Vain yhteisvoimin löydetään uudenlaisia, kestävämpiä ratkaisuja. Keiden kanssa teidän työyhteisönne olisi hyvä päästä ideoimaan ekologisesti kestävämpiä käytänteitä ja prosesseja?
KIRJOITTAJAN ESITTELY
Kirjoittaja työskentelee Työterveyslaitoksella vanhempana asiantuntijana ja tällä hetkellä projektipäällikkönä Työpaikat ilmastotoimijoina – yhteiskehittäen kestäviin ratkaisuihin -projektissa (TILKE). TILKE:ttä rahoittavat Työsuojelurahasto, Työterveyslaitos, JHL sekä osallistuvat työpaikat. Kirjoittaja on erikoistunut työn ja työyhteisöjen muutosprosesseihin sekä kollektiivista oppimista ja toimijuutta edistäviin kehittämismenetelmiin.
Linkin kautta saa lisätietoa hankkeesta:
Kirjoittaja
