Oikeudenmukainen siirtymä yhdistää ylätason tavoitteet ja työelämän konkretian

Vihreästä siirtymästä keskusteltaessa kuuluu usein vaatimuksia sen oikeudenmukaisesta toteuttamisesta. Käsitteenä oikeudenmukainen siirtymä (just transition) on lähtöisin ay-liikkeeltä, mutta se sulautuu nykyään monessa tapauksessa osaksi laajempia vaatimuksia siirtymän sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta.

Tässä kirjoituksessa palataan käsitteen juurille, työnteon ja työntekijöiden maailmaan ja lähdetään perkaamaan sitä, mitä työelämänäkökulmasta oikeudenmukaisen siirtymän tulisi pitää sisällään. Silloin on hyvä lähteä liikkeelle hieman laajemmasta katsannosta ja kysyä, miten ilmastonmuutos vaikuttaa työelämään.

Työelämässä näkyvät sekä ilmastonmuutos että -toimet

Kiteytetysti voi sanoa, että ilmaston muuttuminen tarkoittaa työn muuttumista. Ilmastonmuutos itsessään vaikuttaa elinympäristöön ja -olosuhteisiin ja siten läpileikkaavasti myös työelämään. Ulkona tehtävissä töissä – kuten myös työhön liittyvissä siirtymissä ja työmatkoissa – olosuhteet muuttuvat lämpötila- ja sääolomuutosten myötä. Sisätiloissa tehtävässä työssä vaikutukset voivat näkyä esimerkiksi kuumuuden tai sisäilmaongelmien muodossa.  

Joillakin aloilla suorat vaikutukset voivat näkyä hyvin konkreettisina. Pohjoismaissa esimerkiksi lisääntyneet metsäpalot ovat työllistäneet pelastusalalla. Myös liikenteen puolella sää- ja lämpötilamuutoksina havaittavat ilmiöt näkyvät ja tuntuvat suhteellisen suorasukaisesti. Liukkaat talvikelit aiheuttavat onnettomuuksia ja loukkaantumisia, mikä taas heijastuu terveydenhuoltoon.  

Monella alalla ilmastoon liittyvät työelämäkysymykset kytkeytyvät enemmänkin ilmastotoimiin, eli niihin ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyviin toimenpiteisiin, joita yhä useampi taho on mukana toteuttamassa. Ilmastotoimenpiteisiin lukeutuu myös vihreä siirtymä, jonka keskiössä ovat fossiilisista polttoaineista luopuminen ja kestävien energiantuotantomuotojen kehitys.  

Siirtymä hahmotettava laajasti ja käytännönläheisesti

Sopeutumista, varautumista ja ilmastovaikutusten hillintää voidaan kuitenkin toteuttaa myös aloilla, jotka eivät suoraan lukeudu vihreän siirtymän ytimeen.  

Esimerkiksi kasvatus- ja ohjausaloilla kuten varhaiskasvatuksessa, koulumaailmassa ja nuorisotyössä tulee opein ja käytännöin kasvattaa aiempaa ilmasto- ja ympäristötietoisempia sukupolvia. Samalla tulisi sopeutua muuttuvaan toimintaympäristöön: Kasvispainotteista ja pienemmän hiilijalanjäljen omaavaa ruokaa koulujen ja päiväkotien keittiöihin, hävikin välttämistä ja lajittelun ja kierrätyksen tehostamista. Ulkoleikkeihin tarvitaan muuttuviin keleihin sopivat vaatteet sekä lapsille että aikuisille. Lasten ja nuorten yleistyvä ilmastoahdistus ja niistä kumpuavat mietteet on osattava kohdata ja luoda uskoa tulevaan.

Esimerkkejä voisi luetella useampia, mutta tämä kiteyttää olennaisen – ilmastonmuutos merkitsee monelle alalle ja lukuisiin työnkuviin muutoksia, jotka liittyvät muun muassa työoloihin, työvälineisiin ja varsinkin osaamistarpeisiin. Ylipäätään on kyse työnteon tavoista sekä työssä tapahtuvista muutosprosesseista ja niiden toteuttamistavoista. Nämä vaikutukset on osattava hahmottaa työntekijälähtöisesti ja käytännönläheisesti, jotta pystytään aidosti arvioimaan, mitä siirtymän oikeudenmukaisuus eri yhteyksissä edellyttää.

Ammattiliitot ja työntekijät ilmastotoimijoina  

Työntekijöiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet ovat olennainen osa oikeudenmukaista siirtymää. Tässä tulee kääntyä työntekijöiden itsensä sekä heitä edustavien ammattiliittojen puoleen, sillä täältä löytyy tietoa ja osaamista, jota ei kannata sivuuttaa.  

Työnantajan on tärkeää pitää mielessä, että työntekijöillä todennäköisesti on annettavaa siihen, mitä tulisi huomioida muutosprosessien sujuvoittamiseksi. Yksi keino tähän vuoropuheluun on yhteistoimintamenettely, jossa pyritään ennakoimaan työhön vaikuttavia muutoksia. Tätä menettelyä määrittävät laki ja työehtosopimuskirjaukset.  

Ammattiliitoilla on möys vahva potentiaali toimia ilmastotoimien aktiivisina edistäjinä, nimenomaan viemällä työntekijänäkökulmaa ja siihen liittyvää konkretiaa osaksi siirtymää.  

Kohti proaktiivista ammattiliittoa ilmastoasioissa  

Maailmalla ja Suomessa ammattiliitot ovat jo ryhtyneet toimiin oikeudenmukaisen siirtymän edistämiseksi. Yksi keskeinen kysymys on, missä määrin ilmastosisältöjä voi viedä ay-toiminnan ytimeen: Esimerkiksi Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL on sisällyttänyt yhteisiin tavoitteisiinsa alkuvuoteen 2025 painottuvalle neuvottelukierrokselle selkeitä ilmasto- ja ympäristötavoitteita. Näihin lukeutuu muun muassa työpaikan ilmastoasioiden pakollinen käsittely yt-menettelyssä sekä henkilöstöä edustavan ilmasto- ja ympäristövaltuutetun valinta työpaikoille.  

Tämänkaltaiset kirjaukset edistäisivät työnantajan ja työntekijöiden vuoropuhelua työpaikan ilmastoasioiden eteenpäinviemisessä. Tämä mahdollistaa juuri sellaisen yhteistyön, mitä oikeudenmukainen siirtymä edellyttää.  

Vauhdittajana konkretiaa puhuva vuorovaikutus

Ilmastonmuutos ja vihreä siirtymä vaativat toimia kaikilla tasoilla. Siirtymän toteuttaminen oikeudenmukaisesti vaatii lisäksi katseen viemistä työelämän konkretiaan ja sen ymmärtämistä tavoitteiden valossa. Jotta laajojen ylätason tavoitteet voidaan saavuttaa, tarvitaan työntekijöiden kuulemista ja osallistumista – aitoa ja jatkuvaa ilmastovuoropuhelua jokaisella työpaikalla.  

‍

Korpikoski Anna

Kirjoittaja toimii erityisasiantuntijana Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:ssä. Tehtäviin kuuluu temaattisten tulevaisuustrendiselvitysten koordinointi sekä ilmastotematiikan seuranta ammattiliiton näkökulmasta.
‍
JHL:n tulevaisuustrendeistä ja niihin liittyvästä ilmastoselvityksestä voit lukea lisää täältä:
JHL – Tulevaisuustrendit

Lue lisää JHL:stä: www.jhl.fi