Onko CCU Suomelle hopealuoti?

Ilmastotavoite, kilpailukyky ja työllisyys

Suomen teollisuudella on merkittävä liiketoimintamahdollisuus hiilidioksidista valmistetuille tuotteille, todetaan tuoreessa VTT:n raportissa. Hiilidioksidia hyödyntäen voidaan valmistaa mm. polttoaineita, muoveja, kemikaaleja ja rakennustuotteita, joilla voidaan korvata fossiilisista raaka-aineista valmistettuja tuotteita.

Suomen markkinapotentiaali voi olla jopa seitsemän miljardia euroa vuodessa vuoteen 2040 mennessä. Globaalin markkinan arvioidaan puolestaan olevan 1000 - 3400 miljardia dollaria vuodessa vuoteen 2050 mennessä. Hiilidioksidin talteenotto ja hyötykäyttö (CCU) avittaa Suomea myös kohti ilmastotavoitteitamme. Teollisuuden uudistaminen ja uudistuminen luovat myös uusia pysyviä tulevaisuuden työpaikkoja Suomeen. On olennaista, että pystymme pitämään ja myös lisäämään teollista toimintaa Suomessa.

Valitaan viisaasti

Hiilidioksidikeskustelu on pitkään keskittynyt erityisesti talteenottoon ja pitkäaikaisiin varastointiratkaisuihin, kuten käytöstä poistettuihin öljy- ja maakaasukenttiin. Suomen maaperä ei ole tähän suotuisa.

Suomen tien tulee olla uuden luominen ja energian kiertotalouden vahvistaminen. Meidän tulee fokusoitua hiilidioksidin hyödyntämiseen jatkojalosteiksi ja teollisuuden uudistamiseen ja sitä kautta tulevaisuuden kilpailukykymme vahvistamiseen. Uudistuminen tarkoittaa paitsi teollisuuden uudistumista täällä kotimaan kamaralla niin ennen kaikkea uusien teknologioiden, ratkaisujen ja liiketoimintamallien kehittämistä ja myymistä maailmalla uudistumista toteuttaville tahoille.

Näissä verkostoissa pitää toimia tässä ja nyt. Maailmanluokan arvoketjut luodaan monesti jo pilottivaiheessa, vaikka skaalaus tapahtuisi myöhemmin. On oltava mukana niissä edelläkävijäyritysten verkostoissa, joissa uudet normit luodaan.

Hiilidioksidin talteenotto ja jalostaminen ovat osa kokonaisratkaisua ja onnistuminen edellyttää niin innovaatioita, vetytalouden kehittymistä, investointeja ja osaajia kuin markkinakysynnän synnyttämistä. Osaoptimointi ei tässä toimi, vaan näitä kaikkia on edistettävä samanaikaisesti.

Jatkojalosteet ja uusi teollisuus kiinnostavat myös muita. Emme ole yksin ja muillakin on osaamista ja resursseja. Esimerkiksi Intian “National Green Hydrogen Mission” vuodelta 2023 pyrkii tekemään Intiasta globaalin vihreän vedyn ja jatkojalosteiden hubin. Intia etsii kasvua kovin tutuilta kuulostavia sektoreita, kuten liikenne, merenkulku, teräs- ja kemianteollisuus. Satsaukset Intiassa ovat myös omaa miljardiluokkaansa.

Teknologiainnovaatioista business-innovaatioihin

Murrostilanteessa on haastettava paitsi omaa ajattelua niin myös toimintatapoja. Suomen taloustilanne on tällä hetkellä kovin vaikea, eikä tuottavuuskehityskään aiheuta hurraa-huutoja. Positiivista ovat merkittävät sitoumukset ja lisäsatsaukset innovaatiotoimintaan.

Historiallisesti katsottuna T&K-panostukset eivät ole onnistuneet synnyttämään haluttua tuottavuuskasvua. Oman kokemukseni mukaan merkittävimpiä pullonkauloja ovat seuraavat puutteet: 1) innovaatioita ei lähtökohtaisesti ohjaa globaali tulevaisuuden kysyntä, 2) keskitymme teknologiaan emmekä uusien liiketoimintamallien synnyttämiseen ja 3) haluamme tehdä kaiken itse.

CCU:n osalta globaali kysyntä on olemassa ja se tulee kasvamaan. Kyse on nyt siitä, investoimmeko jo nyt potentiaalisten asiakkaiden ja partnereiden tunnistamiseen ja sitä kautta paalutamme tulevaisuuden markkinaa itsellemme. Kävin taannoin keskustelua Vinnovan kanssa ja inspiroiduin heidän ajattelumallistaan. Vinnova ei keskity teknologiainnovaatioihin vaan business-innovaatioihin. Eli toisin sanottuna liiketoimintamallit ja ansaintalogiikat on oltava mietittynä käsi kädessä teknologiakehityksen kanssa. Tämä ajattelu mahdollistaa tehokkaammin myös muiden maiden teknologioiden ja ratkaisujen integroimisen menestyksekkäisiin liiketoimintamalleihin.

Euroopan markkinoiden kehittyminen fokukseen

Eurooppa on kotimarkkinamme. Suomen markkina on aivan liian pieni, jotta CCU-tuotteille saadaan kannattavuutta aikaiseksi. Hiilidioksidista valmistettujen tuotteiden kysyntä tulee EU:ssa kasvamaan, ja ne edistävät merkittävästi EU:n hiilineutraliteettitavoitteen saavuttamista.

CCU on yksi keskeisistä ratkaisuista EU:n ilmastopolitiikassa, mutta CCU-regulaatio on toistaiseksi keskittynyt pääasiassa liikennepolttoaineisiin. Ilman riittävää kysyntää ja ansaintamallia, investoinnit CCU:hun eivät kanna. Olennaista on toimia EU-kotimarkkinalla riittävän kaupallisen kysynnän synnyttämiseksi. Lisäksi meidän on varmistettava, että EU-linjaukset ja tutkimukselliset panostuksemme ovat yhteismitallisia.

Suomen hiilikädenjäljen kasvattaminen maailmalla

CCU on merkittävä mahdollisuus, mutta ei hopealuoti. Tuskin yksittäistä ihmeratkaisua energiamurroksessa onkaan. Meillä Suomessa on hyvä kyky viedä läpi systeemisiä teemoja ja murroksia, ja tätä kyvykkyyttä tarvitaan maksimoimaan CCU:n hyödyt. Itse näen CCU:n erityisesti tulevaisuuden uuden teollisuuden peruspalikkana.

Haluan nostaa esiin seuraavat kriittiset tekijät ja näkökulmat, joita kaikkia pitää viedä yhtä aikaa eteenpäin.

1. Nähdään CCU avainkomponenttina Suomen teollisuuden radikaalissa uudistamisessa

2. Suunnataan huomio business-innovaatioihin ja kansainväliseen yhteistyöhön

3. Nähdään Eurooppa kotimarkkinana ja kehitetään sitä aktiivisesti

Nyt on kriittinen hetki investoida innovaatioihin, kehittää kansainvälisiä verkostoja ja suunnata katse Euroopan markkinoille. Kutsun sinut mukaan keskustelemaan ja pohtimaan yhdessä, kuinka voimme hyödyntää CCU:n potentiaalin Suomen kilpailukyvyn vahvistamisessa ja hiilikädenjäljen kasvattamisessa!

Helena Sarén
Hiilineutraali tulevaisuus -mission johtaja

Business Finland
Business Finland on suomalainen julkinen toimija, joka tarjoaa innovaatiorahoitusta ja kansainvälistymispalveluita, edistää matkailua ja investointeja sekä osaajien houkuttelua Suomeen. www.businessfinland.fi

‍

Helena Sarén johtaa Hiilineutraali tulevaisuus -missiota Business Finlandissa. Aiemmin hän on toiminut myös Nordic Energy Researchin hallituksessa. Tällä hetkellä hän osallistuu Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n Ilmasto- ja vastuullisuusryhmään. Ennen nykyistä tehtäväänsä hän johti kansallista Älykäs Energia -ohjelmaa.

Hänellä on yli 25 vuoden kokemus kansainvälisestä bisneksestä, kansainvälistymiskonsultoinnista, kehityspankkitoiminnasta sekä investoinneista. Koulutukseltaan hän on DI Teknillisestä korkeakoulusta. Opiskelu-uransa hän aloitti Kauppakorkeakoulussa.