Pieni hakukoneharjoitus osoittaa, että työpaikkademokratia on Suomessa vielä suhteellisen tuore käsite. Muutamat tunnetut brändit, kuten Supercell ja Vincit, ovat kuitenkin hyödyntäneet demokraattisia käytänteitä aktiivisesti organisaationsa menestyksen tukipilarina. Itselleni on selvää, että demokraattisuuden merkitys ja hyödyt nykyaikaisessa työelämässä ovat ilmeisiä. Siksi rohkaisen jokaista johtajaa ja henkilöstöammattilaista harkitsemaan sen integrointia omaan organisaatioonsa.
Ennen hyötyjen tarkastelua täytyy toki ensin määritellä mitä työpaikkademokratia tarkoittaa. Organisaatiotasolla demokratia ei liity puoluepolitiikkaan. Sen sijaan demokratia tarkoittaa, että työpaikalla on osallisuutta edistävät systeemit, prosessit ja rakenteet, talouden läpinäkyvyys ja koko työyhteisön jakama psykologinen turvallisuus. Näiden ansiosta jokaiselle henkilöstön jäsenelle tarjoutuu tämän taustoista riippumatta mahdollisuus antaa parhaansa yrityksen menestyksen eteen.
Tuottavuuden vauhdittaja
Työntekijöiden osallistuminen saa heidät kokemaan vaikuttavuutta, olemaan paremmin perillä työpaikkansa asioista ja käyttämään monipuolisesti erilaisia voimavarojaan työpaikkansa hyväksi. Tämän johdosta työntekijät tuntevat työpaikkansa omakseen, sitoutuvat yhteisiin arvoihin, tuntevat vastuuta yrityksen tavoitteiden saavuttamisesta ja motivoituvat toteuttamaan yrityksen strategiaa. Parhaimmillaan suhde yritykseen on jatkuvaa organisaatiota uudistavaa vuorovaikutuksen virtaa ja suoranaista innostusta yrityksen visiosta ja päämääristä.
Henkilöstön kokema vastuu taloudesta, aktiivisuus kehittämisessä ja korkea työmotivaatio johtavat ns. sähläyskustannusten laskuun ja tuottavuuden nousuun. Demokraattisessa työyhteisössä ei ole harvinaista kohdata eri tiimeistä koottuja työryhmiä ratkomassa oma-aloitteisesti erilaisiin rooleihin liittyviä epäselvyyksiä ja poistamassa tehtävien päällekkäisyyksiä ja täten vauhdittamassa yhteistyön sujuvuutta.
Innovaatioiden edistäjä
Työpaikkademokratia voi myös edistää innovaatioita ja luovuutta. Demokraattisen organisaation lähtökohtana on yksilönvapauden kunnioittaminen. Tämä tarkoittaa sellaisen työympäristön rakentamista, jossa jokainen ihminen voi vapaasti ilmaista identiteettiään, uskomuksiaan ja kokemuksiaan ilman syrjinnän tai poissulkemisen pelkoa. Tämän toteutuessa erilaiset näkökulmat ja kokemukset kohtaavat, mikä johtaa luovaan ongelmanratkaisuun, uusiin ideoihin ja innovaatioihin.
Demokraattisuus voi siis tuoda kekseliäisyyttä tapaan tehdä työtä ja toisaalta avata uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja tuoda kilpailuetua markkinoilla. Työnantajien ja työntekijöiden välinen avoin vuorovaikutus ja innovatiivinen yhteistoiminta luovat hedelmällisen maaperän uusille ideoille ja kehitykselle, mikä tukee yrityksen uudistumista, kasvua ja menestystä.
Taloudelliset hyödyt yrityksille ja työntekijöille
Työpaikkademokratian taloudelliset hyödyt eivät rajoitu pelkästään yrityksen voittoihin, vaan ne ulottuvat myös työntekijöiden palkkoihin ja palkkioihin. Demokraattinen toiminta mahdollistaa reilumman tulonjaon ja paremmat työehdot, mikä lisää työntekijöiden tyytyväisyyttä ja elämänlaatua. Tämä puolestaan vahvistaa yrityksen taloudellista perustaa, sillä tyytyväiset ja hyvinvoivat työntekijät ovat tuottavampia ja sitoutuneempia. Tällainen win-win-tilanne on erityisen arvokas nykypäivän työelämässä, jossa sekä työnantajat että työntekijät tavoittelevat kestäviä ja oikeudenmukaisia ratkaisuja. Jos työnantaja palkitsee henkilöstöä tuottavuuden suotuisasta kehityksestä, on positiivinen kehä valmis.
Yhteisöllisyyden ja luottamuksen vahvistaminen
Työpaikkademokratia edistää myös yhteisöllisyyttä ja luottamusta organisaation sisällä. Kun työntekijät tiedostavat olevansa osa päätöksentekoa ja kokevat, että heidän mielipiteitään kunnioitetaan taustoista riippumatta, syntyy aito luottamuksen ilmapiiri. Tämä ei vain paranna työilmapiiriä, vaan myös vähentää konflikteja ja lisää yhteistyön sujuvuutta. Työnantajan ja työntekijöiden välinen avoin ja kunnioittava viestintä on avainasemassa organisaation kestävyyden ja menestyksen ylläpitämisessä. Sillä on iso merkitys myös työrauhan kannalta. Mitä useammalla työpaikalla asioista sovitaan hyvässä hengessä työnantajan ja henkilöstön kesken, sitä todennäköisemmin yhteistä arvoa edistävää sopua kyetään rakentamaan työnantajanien ja työntekijöiden kesken myös liittotasolla.
Työpaikkademokratia on tiekartta tulevaisuuteen
Työpaikkademokratia ei ole vain tapa parantaa työilmapiiriä tai lisätä työntekijöiden tyytyväisyyttä; se on strateginen työkalu, joka voi vahvistaa yrityksen kilpailukykyä ja pitkäjänteistä menestystä. HR-johtajille ja asiantuntijoille työpaikkademokratian edistäminen on mahdollisuus luoda organisaatio, jossa työntekijät ovat aidosti sitoutuneita, innovatiivisia ja yhteiseen tavoitteeseen suuntautuneita.
Nyt on aika tarttua tilaisuuteen ja tehdä työpaikkademokratiasta olennainen osa yrityksesi kulttuuria ja strategiaa – alkaen vaikkapa siitä, kuinka työyhteisön kehittämissuunnitelma tänä syksynä valmistellaan. Demokraattisen johtamis- ja toimintamallin omaksuneet yritykset ovat muita valmiimpia kohtaamaan tulevaisuuden haasteet ja myös hyödyntämään uuden aikakauden tarjoamat mahdollisuudet.
Iiro Jussila
Kirjoittaja on toimitusjohtajana ja konsulttina kehittänyt konkreettisia työkaluja ja toimintamalleja työpaikkademokratian edistämiseen pk-yrityksissä. Kehittämistyö on perustunut paitsi kirjoittajan omiin kokemuksiin työpaikoilla myös tämän johtamisen ja organisoinnin professorina tekemiin tutkimuksiin koskien henkilöstöomistajuutta, henkilöstön palkitsemista, henkilöstöomistamisen psykologiaa, demokraattisia yrityksiä, jaettua johtamista ja kollektiivista yrittäjyyttä.
12.9. järjestetään Yhteistoiminnan uusi aika -työpaja
Lue työpajasta lisää täältä ja osta liput!